Kuvista saa klikkaamalla näkyviin isommat versiot.
1930-luku: neulepuseroita ja glamouria
Naisten muoti palasi 1920-luvun jälkeen naisellisempaan muotoon. Suuren sodan jäljiltä useimmat varakkaatkin naiset olivat omaksuneet uuden, aktiivisemman elämäntavan, joka vaati järkeviä vaatteita. Hameet levenivät alaspäin ja niiden helmat ulottuivat polven alapuolelle. Mekot pyrkivät usein myötäilemään naisvartalon kurveja ja korostamaan niitä. Neulehame ja -pusero tulivat muotiin Coco Chanelin taloudellisiksi ja mukaviksi tarkoitettujen neuleasukokonaisuuksien myötä. 1930-luku oli myös vaateteollisuuden keksintöjen aikaa, esimerkiksi vetoketju yleistyi vaatteiden kiinnikkeenä ja rayon ja viskoosi vaatemateriaaleina. Nylon-sukat puolestaan tulivat myyntiin vuonna 1938.
Arki- ja juhlapukeutumisen välillä oli suuri ero, jälkimmäisen edustaessa klassista Hollywood-glamouria. Teatteriin, ravintolaan tai vastaaviin tilaisuuksiin iltapuvun kanssa puettiin yhteensopiva jakku, joka 1930-luvun loppua kohti oli usein boleromallinen. Päivävaatteiden kanssa käytettiin usein lyhyitä hansikkaita, iltapuvun kanssa kyynärpäähän asti ulottuvia.
Miesten puvuissa muotiin tuli ns. Drape-leikkaus, joka oli tiukahko korotetun vyötärön kohdalta ja leveä olkapäistä niin, että yläosa muodostui V-malliseksi. Puvut olivat myös vähemmän tiukasti istuvia ja liikkuvamman elämäntyylin sallivia kuin aiemmin. Solmiot olivat leveitä, ja niissä oli rohkeita geometrisiä kuvioita. Miehet käyttivät hattuja lähes joka tilanteessa, ja niistä suosituimpia oli fedora.
Tyyli-ikoni Lana Turner ja hyvin istuva neulepusero
Drape cut
1940-luku: Make do and mend
Sodan aluksi yksi keino pitää mielialaa korkealla oli naisten näyttävä pukeutuminen: huolellinen laittautuminen oli isänmaallista. Melko nopeasti kotirintamatyön vaatimukset kuitenkin pakottivat yksinkertaisempaan ja käytännöllisempään pukeutumiseen. Pula-aika vaikutti materiaalien saatavuuteen, ja valtio otti materiaalit ja vaatteiden tuotannon kontrollinsa piiriin. Kesäkuusta 1941 lähtien uudet vaatteet olivat kortilla, ja kierrätys kunniassa: naiset muokkasivat rintamalla olevien miesten puvuista itselleen vaatteita, talvitakkeja valmistettiin paksusta huovasta ja vanhat tyynyliinat kierrätettiin alusvaatteisiin ja shortseihin. Neulominen oli suosittua, mutta villasta pulaa, ja vanhoja neuleita purettiinkin uudelleenkäytettäviksi sukkina ja neulepuseroina.
Lähde: http://liverpoolblitz70.co.uk/
Lähde: http://rose-tinted-vintage.tumblr.com/
Sota-ajan siviilipukeutumiselle ovat tyypillisiä istuvat leikkaukset ja vain muutama nappi tai muu yksinkertainen kiinnitys. Jakkujen hartialinja oli univormuhenkisen neliskanttinen eikä hameissa ollut laskoksia tai muuta ylimääräistä helmaa. Pitkien silkkisukkien tuotanto loppui Britanniassa kokonaan vuonna 1940, ja suosioon nousivat erilaiset ihovärit ja saumojen piirtäminen pohkeeseen sukkien imitoimiseksi. Naisia kannustettiin käyttämään nilkkasukkia, mutta myös sukkia rapakon takaa tuoneet amerikkalaissotilaat saavuttivat sukanhimoisen väestön keskuudessa suuren suosion. Nahka ja kumi menivät ensisijaisesti armeijan tarpeisiin, joten kengänpohjat valmistettiin usein korkista. Käytännölliset kenkämallit kiilakorkoineen mahdollistivat pitkät työpäivät tehtaissa. Päähineinä suosittiin huivia joko leuan alta sidottuna tai turbaanina, estämässä hiuksia joutumasta koneiden rattaisiin. Vaikka muodollisia juhlatilaisuuksia ei juuri ollut, tilaisuuden tullen laittautuminen oli kuitenkin edelleen paikallaan ja esimerkiksi huolellisesti laitetut kiharat suosiossa.
Linkkejä:
Univormut ja työvaatteet
Sota näkyi katukuvassa kaiken aikaa univormupukuisten naisten ja miesten muodossa. Työvaatteet kuten haalarit olivat sääntelyn ulkopuolella, eikä niiden ostamiseen tarvinnut käyttää kallisarvoisia kuponkeja. Tässä muutama pelin kannalta relevantti univormu- ja ammattipukeutuminen esiteltynä lyhyesti.
Lentäjät
Royal Air Forcen (RAF) ja Air Transport Auxiliaryn (ATA) univormujen pääväri oli sininen. RAF:n versioon brittiunivormusta kuuluivat harmaansiniset housut ja takki, vaalensininen paita, musta solmio ja lipallinen lentäjänlakki. ATAn naiset käyttivät tummansinistä jakkua, tummia housuja tai hametta mustien sukkien ja kenkien kanssa sekä hattuna suikkaa. Lentovarusteina olivat käytössä lämpimät haalarit, vuorilliset saappaat, nahkaiset pilottitakit, lentäjänlakit ja -lasit. Pilotin tunnisti siivekkäästä rintamerkistä.
ATAn naisia, lähde: http://aerosociety.com/News/Insight-Blog/1600/Spitfire-Women-honoured-at-RAeS
RAF upseerintakki, lähde http://www.theocadcollection.com/royal-air-force-uniforms.html
Lettice Curtisin ATA-univormu Yorkshiren ilmailumuseossa, lähde http://www.airtransportaux.com/
Merivoimat ja sukellusvenemiehistö
Merivoimien puku on laivastonsininen. Miehistö käytti merimiespukuja, upseerit univormuja. Merillä ollessa käytössä olivat käytännölliset, lämpimät vaatteet, kuten villapaidat.
Laivaston pursimies, aliupseeri, muut arvot. Lähde http://www.naval-history.net/WW2aaRN-PayTables00Ranks-Badges.htm
Sukellusvene HMS Sturgeonin miehistö, lähde http://ww2today.com/2nd-september-1940-hms-sturgeon-torpedoes-a-troopship
Maavoimat Afrikassa
Brittien maavoimat pukeutuivat khakinruskeaan. Asuun kuuluivat lyhyt kenttäpuvun takki, jossa rintataskut ja olkapoletit, housut yhdellä reisitaskulla, ”putteet” eli lyhyet nilkkakääreet ja nilkkakengät. Aavikolla voitiin käyttää lyhyitä hihoja ja shortseja. Hattu oli olennainen, sillä paljain päin oli asiatonta olla. Miehistö käytti muun muassa suikkia ja baretteja.
Lähde: http://stukasoverstalingrad.blogspot.com.es/2013/02/world-war-ii-uniforms-z.html
Kenraali Montgomery (oikealla) juo teetä tankkimiehistön kanssa Saharassa vuonna 1942. Lähde: Wikimedia Commons.
Lääkärit ja hoitajat
Lääkärin tunnistaa valkoisesta takista – muuten tohtori voi mainiosti pukeutua siisteihin siviilivaatteisiin. Hoitajan puku koostuu mekosta, joka oli usein sininen, tahrattomasta valkoisesta kokoesiliinasta (engl. pinafore) ja hilkasta tai huivista.
Lääkäri ja hoitaja, 1943
Hoitajatar, 1943
Land girls eli Women’s Land Armyn tytöt
Liittyessään Women’s Land Armyyn naisen olisi pitänyt saada univormu, joka koostui kauluspaidasta, pullonvihreästä villapaidasta, ruskeista polvihousuista ja vihreästä solmiosta sekä ruskeista haalareista likaisimpia töitä varten. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet täyttä asukokonaisuutta ja välillä vaatteet istuivat niin huonosti, että tytöt muokkasivat niitä suurestikin.
Land Girl, lähde: Wikimedia Commons
Lähde: http://raleighvintage.blogspot.fi/2012/03/1940s-land-girls-uniform.html
Pukeutuminen Homefront-liveroolipelissä
Homefront-liveroolipeli jakaantuu neljään eri aikakauteen sijoittuvaan näytökseen, ja monien hahmojen tilanne ja asema saattaa muuttua kohtausten välillä. Pelaajien ei kuitenkaan ole tarkoitus varustaa hahmoaan useilla eri vaatekerroilla eikä suureelliseen vaatteidenvaihtoon ja laittautumiseen ole kohtausten välillä edes aikaa. Peliohje onkin, että jokainen pelaaja hankkisi yhden hahmolleen sopivan asukokonaisuuden, joka on muutamilla asusteilla muokattavissa jokaiseen kohtaukseen. Tässä on olennaisempaa hakea hahmon yleisfiilistä kuin miettiä tarkkoja historiallisia yksityiskohtia. Kohtauksesta toiseen siirryttäessä on mahdollista vaihtaa jotakin asustetta, ja pula-ajan iskiessä on suotavaa jättää pois ylellisempiä asusteita – esimerkiksi hattu ja kettupuuhka voivat pelin kuluessa vaihtua parilla eri tavalla sidottavaan huiviin.
Sotilaallisten hahmojen pukeutumisen pohjana voi käyttää armeijan ylijäämätavaraa myyvistä liikkeistä kuten Varustelekasta saatavilla olevia varusteita soveltuvissa väreissä. Pelaajat voivat yhteistyössä pelinjohdon kanssa sopia, mikä yhtenäistä vaikutelmaa luova varuste otetaan pukeutumisen pohjaksi. Ennen peliä voidaan myös askarrella yhdessä eri yksiköiden hihamerkkejä, olkapäiden tekstinauhoja ja natsoja. Sotilashahmot voivat pohjata pukeutumisensa asepukuun myös toipilaskodin potilaina.